maanantai 22. heinäkuuta 2013

Deco deniä ja pientä hehkutusta

Alkuun varoitus että tästä tulee kunnon jaarittelupostaus. Viime viikolla työkaveri kyseli että saako samsung galaxy y:hyn tehtyä kuoret kun hänen miehensä 11vuotias tytär haluaisi koristellut kuoret. Valmiina mulla ei kyseiseen malliin ollut kuoria joten odotus olisi saattanut venyä pitkäksikin, kyseltiin sitten voiko niitä tehdä takakanteen ja kyllähän niitä voi mutta mielellään en tee koska niitä ei enää irti saa ja joskus jos siihen kuoren haluaa niin se ei enää onnistukaan. Iki-ihana kaveri sitten pelasti tilanteen kun hänellä oli kyseiseen malliin tyhjänpanttina olevat kuoret. Tein sitten toiveiden mukaan ja siihen haluttiin nimi, mikä hieman tuottikin päänvaivaa koska kuoret ovat pienet ja mulla ei ole malleina kuin tietyn kokoiset kirjaimet. Ei siinä sitten auttanut kuin dremelin avulla pienentämään kirjaimia sopiviksi. Tyttö oli kuin naantalin aurinko kuoret saatuaan. Ihana tunne kun on noinkin onnistunut jossain ja katsella sitä ilmettä lapsen kasvoilla. Tässä sitten kuorista kuva:
Nätit ja tyttömäiset aivan kuin omistajansa. Sitten seuraavat kuoret mihin käytin toiveiden lisäksi "taiteilijan" vapautta hieman, ovat vielä lakkausta vailla: 
 Kelpasi kyllä mullekin. 
Sitten että kyllä ikinä usko mutta moon niiiiiin happy happy happy HAPPY että voisin hyppiä, pomppia, tanssia ja vielä laulaa lurauttaakin mikäli jalka kestäisi ja mun ääneni kuulostaisi edes hieman paremmalta kuin harakka joten jätetään suosiolla mun onnellisuudesta kertominen kirjalliseen muotoon. Torstaina mun ihana kaverini käytti mua töiden jälkeen mehiläisessä röntgen kuvassa ja sinne mennessä mä näin jotain aivan ihanaa, jonka etsimisestä luovuin viitisen vuotta sitten. Jalka oli sen verta kipeä etten sitten ostanutkaan sitä kun en olisi sitä saanut kotiin vietyä ja voitte uskoa miten se vaivasi koko illan ja seuraavan päivän töissä. Töistä päästessä kodin kautta postiin viemään yksi paketti ja sitten menin käymään liikkeessä mutta sepäs olikin koko päivän kiinni koska omistajat olivat huutokaupassa. Niin mun tuuria, olin jo melkein satavarma että mun ihanuus oli myyty. Tänä aamuna lähdin sitten hyvissä ajoin melkein juoksemaan tikkurilaan tai ainakin niin lujaa kun kipeällä jalalla pystyi ja se oli edelleen siellä JIIHAA. Olisin saanut koeajaa sen mutta ei mun tarvinnut (se on ihan sama miten paljon sitä joutuu fiksailee mut mä niiiin halusin sen) ja nyt päästän teidän piinasta ja paljastan että mun ihanuus on käyräsarvinen
Vihdoin mulla on täydellinen pyörä. Mä sain joskus 14 vanhana ensimmäisen käyräsarvisen ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä ❤ Se pyörä mulla olikin vuosia kunnes mun sen aikaisen poikaystävän veli hajotti sen korjauskelvottomaksi. Löysin joku vuotta myöhemmin uuden käytetyn upean kärsineen näköisen mutta hyväkuntoisen raleighin joka oli mulla viitisen vuotta kunnes samainen poikaystävä (siinä vaiheessa jo ex) lainasi pyörää ja se pöllittiin HUOH. Taas oltiin ilman kunnes mun äitini kertoi että hänen yhdellä asiakkaalla olisi vuosia sään armoilla ollut miesten käyräsarvinen ja mä otin sen riemusta kiljuen. Teetätin siihen täyshuollon ja pääsin viimein sitä testaamaan ja voi sitä pettymyksen määrää kun tajusin etten sillä pysty ajamaan kun mulla ei ylettänyt jalat polkimille. Siis voiko tää olla todellista joo voi mun hurjalla 155 senttisellä varrella ei juurikaan juhlita. Siinä vaiheessa luovuin jo toivosta kun ei mistään niitä tuntunut löytyvän (paitsi jos olisi ollut 1000-2000€ ylimääräistä että olisi saanut kilpapyörän) Ensin päätin totutella tavalliseen pyörään mutta se kokeilu jäi yhteen kesään kun tuntui ettei pääse millään eteenpäin kun renkaat on puolta paksummat ja tuntui että kädet olisi olleet kilometrin päässä toisistaan. Päätin sitten jättäytyä jalkojen varaan ja harrastella vain kävelyä. Kolmisen vuotta sitten innostuin kickbikestä ja tilasin itselleni ihan sen aidon kickbiken enkä citymarketissakin myytävää soliferin versiota. Siinäkin tuli omat ongelmansa eteen silti menin säiden salliessa töihin potkimalla. Rasitusastma ei siitä puuhasta juurikaan tykännyt mutta opin ottamaan sen verta rauhallisesti (muutamien pahojen kohtauksien jälkeen, kaikki kun pitää oppia kantapään kautta) ettei se juurikaan häirinnyt mutta nyt sitten tuli rasitusvamma mun ilmeisestikin vääränlaisista jalkineista. Eipä sillä enää juurikaan väliä kun sain ton ihanuuden itselleni. Kickbike menee myyntiin jos on kiinnostusta laita kommenttia tai sähköpostia. Tässä sitten kuva mun itse tuunatusta kickbikesta: 
En enää kyllästytä teitä mun jaarittelulla vaan lähden valmistautumaan iltavuoroon.


❤: Teenytinydragon 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti